sunnuntai 31. elokuuta 2008

Mahdoton koira?

Olen viime aikoina ollut hyvin ahkera ja mamman sanojen mukaan "aivan mahdoton". Mammalla ja papalla on tapana jättää minulle aina töihin lähtiessään jotain kivaa puuhaa, jonka kanssa saan ajan kulumaan kivasti koko työpäivän ajan. Noh, yksi päivä en mielestäni ollut saanut tarpeeksi tekemistä, joten päätin keksiä sitä ihan itse. Tämän minä sain aikaiseksi:

Tein siis pientä silppua omasta sängystäni. Jostain syystä mamma ja pappa eivät osanneet arvostaa vaivannäköäni.

Pari viikkoa sitten kävin Laukaassa kasvattajani järjestämässä pentu- tapaamisessa. Tapasin siellä oman koiraisäni ja neljä veljeäni. Siellä pääsin kokeilemaan ensimmäistä kertaa jäljestystä ja noudinpa minä uimalla veneestä heitetyn lokinkin . Mamma oli niiiin ylpeä minusta. Selvästi onnistun aina yllättämään kaikki taidoillani.

Muutaman viikon ajan olen myös käynyt mamman kanssa UMN:n pentutoko-kurssilla. Se on ihan tyhmä kurssi. Joka puolella olisi kivoja kavereita, mutta meitä ei päästetä leikkimään eikä edes haistelemaan toisiamme yhtään. Mamma yrittää vaan koko ajan saada minut tekemään kaikenlaisia temppuja, joista en sillä hetkellä välittäisi yhtään. Haluaisin vain leikkiä muiden kanssa. Mamma valittaa, että sen kädet on kurssin jälkeen aina aivan verillä, kun se joutuu pidättelemään minua remmin päässä. Höh, antaisi minun vain mennä, niin ei tarvitsisi moista valittaa.

Onneksi pääsen aina välillä myös leikkimään. Meillä on täällä Lauttasaaressa kiva leikkipiiri, joka kokoontuu joka torstai puistossa. Siellä on niin kivaa, varsinkin kun me kaikki olemme aivan samankokoisia ja meillä on aivan samat leikitkin. Paras kaverini on kuitenkin Emppu-labbis, jonka kanssa kävin eilen metsässä kokeilemassa, miten verijälkeä haistellaan. Se oli tosi jännää. Emppu on siinä aivan haka ja muutenkin fanitan Emppua aivan kympillä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti